”Satellites move across the sky and every year they multiply” -Clutch, The Yeti
Jokin aika sitten Kiskoarkea-blogiin ilmestyi teksti, jossa sivuttiin junien GPS-järjestelmiä. Koska aihe oli mielenkiintoinen ja kirjoitus hyvä, päätin röyhkeästi rautatieblogia plagioiden näpytellä pari korkealentoista sanaa merellisten maisemien satelliittinavigoinnista.
Satelliittipaikannusjärjestelmät toimivat pääsääntöisesti samalla tapaa, käytettiin laitteita sitten maalla, merellä, talossa tai puutarhassa. GPS-koje keskustelee avaruudessa pörräävien satelliittien kanssa ja vastaanottaa niiltä paikkatietoa, josta se räknää tiedon vastaanotto- ja lähetysaikojen välisen erotuksen, ja vot, kertoo käyttäjälleen missä tämä menee.
Pelkän numeropohjaisen paikkatiedon hyödyntäminen on kuitenkin usein hidasta ja kankeaa. Tämän vuoksi aluksen komentosillalla olevat GPS-laitteet toimivat usein yhteistyössä muiden navigointilaitteiden, kuten tutkien, radioiden ja sähköisten merikarttajärjestelmien kanssa. Sähköinen karttapohja, hienommalta nimeltään ECDIS-laite, muistuttaa toiminnaltaan karkeasti ajatellen ihan tavallista autonavigaattoria; laitteen näyttöruudulla on kartta, johon aluksen paikka päivittyy kutakuinkin reaaliajassa GPS:ltä saatujen tietojen perusteella. Autonavigaattorista poiketen ei Ecdis-laite kuitenkaan anna käyttäjälleen automaattisia reittiohjeita heleän kauniilla naisäänellä, vaan miehistö joutuu itse suunnittelemaan ajettavan reitin ennen matkaanlähtöä. Mikäli aluksella ei ole käytössään sähköistä karttajärjestelmää, voidaan paikka määrittää GPS:n avulla yksinkertaisesti siirtämällä laitteen ilmoittama manuaalisesti paperille.
GPS on oiva apuväline laivalla, sillä merimies ei työssään saa apua tienvarsien infokylteistä tai opastetauluista. Täysin autuaaksitekevä työkalu sekään ei kuitenkaan ole, sillä kaikkien ihmistä viisaampien elektroniikkalaitteiden toimintaan liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä, jotka on aina muistettava. Lisäksi rannikkoväylillä navigoidessa poijut, linjataulut ja muut ikiaikaiset merimerkit opastavat usein perille paremmin kuin nykyaikaiset avaruusjärjestelmät.
Tarinoita ahterista 