Laivatyypit: ro-ro-alus

Pari viikkoa sitten kirjoitin muutaman karkean kärjistetyn sanan öljysäiliöaluksista. Tällä kertaa ajattelin näpytellä jokusen valerikkaan virkkeen ro-ro-laivoista.

Ro-ro, tuo lystikkäästi kielen päällä kimpoileva miniatyyritermi, on lyhenne englannin kielen termistä Roll on/Roll off. Ro-ro-laivat, kavereiden kesken rollikat, kuskaavat siis pääasiassa pyörillä kulkevaa lastia, joka rullataan ramppia pitkin lastaussatamassa sisään ja purkaussatamassa ulos. Rampin kautta aluksen ruumaan voidaan änkeä vaikkapa henkilöautoja, rekkoja, työkoneita ja muita kumijalkaisia, mutta michelinit eivät kuitenkaan ole edellytys ruumaanpääsylle; kontit, junavaunut, paperirullat ja muut pyörättömät lastiyksiköt voidaan näppärästi nostaa trailereiden päälle, jonka jälkeen ne hinataan laivan ruumaan vetomestareilla.

Toisin kuin useimmilla muilla alustyypeillä, ei ro-ro-laivan käytettävissä olevaa lastikapasiteettia räknättäessä kiinnitetä niinkään huomiota tonneihin tai kuutiohin vaan kaistametreihin. Laivan lastikannet on jaettu kaistoiksi, joille kuljetettavat lastiyksiköt sijoitetaan, ja yksi kaistametri vastaa luonnollisestikin yhtä metrin pituista osaa tällaisella kaistalla. Esimerkki: Silja Europan autokannelta löytyy yhteensä 932 metriä lastikaistoja, joille saadaan ahdettua joko 248,87 ykköskoppaista Nissan Micraa tai vaihtoehtoisesti yksi helvetin pitkä haitaribussi.

Useimmiten ro-ro-laivat seilaavat tiukkaan aikataulutetussa linjaliikenteesssä kahden tai useamman vakituisen sataman välillä. Laiva voi seilata vaikkapa Saksan Travemündesta Kotkaan, jonka jälkeen se pistäytyy nopeasti Hangossa, josta se koukkaa Lübeckin kautta takaisin Travemündeen tullakseen uudestaan Kotkaan. Satamassa ei välttämättä viivytä muutamaa tuntia kauempaa, joten aikaa ei juurikaan riitä kortinpeluulle tai laiturien neitoin naurattamiselle. Tämä on vain etu, sillä kukapa nyt Kotkassa tahtoisikaan viipyä hetkeäkään kauemmin kuin on välttämättä tarvis.

Rollikoita on moneen lähtöön. Jotkin ro-ro-alukset kuljettavat pelkästään trailereita ja rekkoja, kun taas esimerkiksi ruotsinlaivojen kaltaiset matkustajalautat kuskaavat paikasta toiseen ihmisiä sekä näiden kulkuneuvoja. Tämän lisäksi maailmalta löytyy puhtaita autonkuljetuslaivoja, junalauttoja ja proomuja, jotka kaikki täyttävät rollikoiden tavanomaisimman tunnuspiirteen: mikä rullaten tulee, se rullaten menee.

Advertisement

Öljysäiliöalus

Tässä uudessa ja suorastaan käsittämättömän mielenkiintoisessa artikkelisarjassa perehdymme siihen, millaisilla vehkeillä mitäkin tavaraa meritse kuljetetaan.

Aloitamme luetteloinnin öljysäiliöaluksista, joita tuttavallisemmin myös tankkilaivoiksi tai tankkereiksi kutsutaan. Kuten nimikin kertoo, on öljysäiliöalus suunniteltu tekemään tasan yhtä asiaa, kuljettamaan öljyä. Ja kuljetettavaa riittää, sillä vuosittain maailman tankkerilaivasto kiikuttaa paikasta toiseen noin 2 000 000 000 tonnia öljyä. Äkkiseltään laskettuna tuolla määrällä tankkaisi noin 47 619 047 619,048 Nissan Micraa.

Öljysäiliöalukset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: raakaöljy- ja tuotetankkereihin. Ensiksi mainitut kuljettavat dinosauruksista tehtyä paksua mustaa mönjää, kun taas tuotealukset transportteeraavat siitä jalostettuja öljytuotteita, siis vaikkapa bensaa, dieseliä tai kerosiinia. Vaikka raakaöljy- ja tuotelastit saattavatkin äkkiseltään vaikuttaa kovasti samankaltaisilta, liittyy kumpaankin omia erityisvaatimuksia jotka on täytettävä, jotta lasti olisi käyttökelpoista vielä matkan jälkeenkin. Raakaöljyä on esimerkiksi alati lämmitettävä, jotta se säilyisi nestemäisenä ja saataisiin pumpattua purkaussatamassa ulos aluksen tankeista.

Nestelasti lastataan aluksen tankkeihin lastausvarsia tai letkuja käyttäen. Öljyä ei siis ole pakattu tynnyreihin, jerry-kannuihin tai muovitörppöihin, vaan se loiskuu vapaasti laivan säiliöissä lastaussatamasta purkusatamaan asti. Näitä tankkeja on nykyaikaisessa öljysäiliöaluksessa karkean ja yleistävän nyrkkisäännön mukaan kymmenestä kahteenkymmeneen laivan tyypistä ja koosta riippuen. Tankkien suureen määrään on monta selitystä. Mikäli säiliöitä olisi vain yksi, olisi vajaiden lastimäärien kuljettaminen epämukavaa ja vaarallista, sillä säiliössä oleva neste heiluisi ja loiskuisi mielensä mukaan. Lukuisat itsenäiset tankit mahdollistavat myös useiden erityyppisten lastien yhtäaikaisen kuljettamisen; yksisäiliöisellä laivalla olisi kurja rahdata samaan aikaan sekä bensaa että dieseliä. Lisäksi valtavan kokoinen tankki tekisi myös aluksen satamatoimista hitaita, kalliita ja vaikeita toteuttaa.

Mitä kokoon tulee, on jokaisen laivan ostamista harkitsevan helppo löytää itselleen sopivanlainen tankkilaiva. Pienimmät alukset ovat mukavan kompakteja parikymmenmetrisiä pikkukippoja, kun taas suurimmat säiliölaivat lähentelevät pituudessaan puolta kilometria. Pituuden sijasta tankkilaivojen  kokoa kuvataan kuitenkin usein niiden suurimman mahdollisen kantokyvyn avulla, ja lukemat vaihtelevat muutamasta tuhannesta tonnista puoleen miljoonaan. Mietipä monta Nissania se tekee!