Viiden tähden jätkä

Jälleen on tullut todistetuksi, että olen kutakuinkin täydellinen kaveri, ja onpa minulla tästä vielä todistuksena esittää erään korkeasti koulutetun tohtorin laatima ja leimallaan allekirjoittama virallinen asiakirja. Kävin tänään näet tarkastuttamassa itseni lääkärillä, joka katsoi minut taas kelvoksi meripalvelukseen seuraavan kahden vuoden ajaksi.

Tohtori tutki minut huolella ja mitä suurinta tarkkuutta noudattaen. Aivan ensimmäiseksi hän osoitteli minulle seinällä roikkuvaa taulua ja pyysi tarkastelemaan sitä vuoroin oikealla, vuoroin vasemmalla silmällä. Tein töitä käskettyä ja kiltisti raportoin näkemäni numerot ja kuviot niitä osoittelevalle tohtorille, joka myhäili tyytyväisesti. Miksi hän niitä minulta tenttasi, sitä en tiedä enkä edes ymmärrä, sillä matkaa minusta plakaatille oli useampi metri, kun taas taulun ja tohtorin väliin tilaa jäi vain puolittaisen kädenojennuksen verran. Luulisi sen nyt itsekin osanneen siltä etäisyydeltä ne numerot lukea, helvetti sentään.

Seuraavaksi lääkäri tutki sydäntäni, joka oli siellä missä pitääkin, eli rinnassani. Tämä hämmästytti minua suuresti, sillä luulin totisesti jo vuosia sitten menettäneeni sen eräälle viehkeälle neidolle, joka sitä yhä niin kovasti lämmittää. Lääkäri kuitenkin lohdutti minua kertomalla, että neito on ilmeisesti lämmöllään pitänyt verensirkulaattoristani niin suurta huolta, ettei sen toiminnasta löytynyt erilaisissa stetos- ja periskooppillisissa tutkimuksissa mitään moitittavaa, ja sekös minua hymyilytti.

Myös verenpaineeni tohtori mittasi. Siitäkään hän ei löytänyt vikaa ja osoitti samalla jälleen kerran väitteet rasvan, suolan, kerman ja oluen terveydellisistä haittavaikutuksista valheellisiksi. Lopuksi kävin vielä näytteenottopaikalla luovuttamassa mukillisen pissiä laboranttien tutkittavaksi, joka sekin osoittautui täyden kympin arvoiseksi. Ihmekös tuo, sillä onhan sitä säilötty samassa tilassa suurten ja oivaltavien ajatusteni kanssa.

Jos tarkastus olisi ollut ensimmäiseni, olisin joutunut vielä todistamaan, etten ole värisokea ja että kuuloni on riittävän hyvä. Koska olen kuitenkin tohtorin vanha tuttu, ei hän näitä testejä enää uusinut, vaan suosiolla luotti sanaani kun kerroin kuuloni olevan tosiaan niin moitteeton, että kuulen ääniä toisinaan silloinkin kun kukaan ei puhu. Lisäksi ensimmäisellä tarkastuskerralla keuhkoista otetaan thorax-kuva, jota ei sitäkään tarvitse enää jatkotarkastuksissa uusia.

Mitä tämä kaikki hauskuus sitten maksaa, saattaa joku ihmetellä. No ei paljon mitään! Vaivaiset 109 euroa ja kymmenen senttiä. Tarkastus kesti kelloni mukaan kutakuinkin kymmenen minuuttia, josta voimmekin näppärästi laskea, että kokopäiväisen merimieslääkärin kuukausipalkka on noin 98 190 euroa. Ei hassumpaa! Melko rehti rahasumma selittyy tosin sillä, että tarkastutin itseni yksityisen lääkärin vastaanotolla enkä terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksissa samanlaisia intyygejä myönnetään useimmiten viidenkympin maksusuoritetta vastaan.

Merimiesterveyskeskusten yhteystietoja löydät painamalla tästä.

Advertisement