Rahtilaivalla voidaan katsoa olevan kolmenlaisia työntekijöitä: niitä, jotka tekevät töitä pääasiassa päivisin, niitä, jotka tekevät töitä vuoroissa sekä niitä, jotka tekevät töitä ilman työaikoja. Alla on pikainen luonnehdinta jokaisen ryhmän säännöllisistä työtunneista. Ei ole kuitenkaa harvinaista, että erilaisten ylitöiden vuoksi työpäivän pituus venyy tai vaikka tuplaantuu.
Päivätyöntekijän, tuttavallisemmin päivämiehen, työt alkavat useimmiten kahdeksalta aamulla ja jatkuvat viiteen asti iltapäivällä. Aloitus- ja lopetusajankohdat voivat laivakohtaisesti hieman vaihdella, mutta tärkein pointti säilyy: päivämies tekee työnsä yhdessä putkessa, jonka rikkovat ainoastaan tasaisin väliajoin toistuvat kahvi- ja ruokatauot. Rahtilaivalla päivämiehiä ovat usein esimerkiksi pursimies ja koneosaston työntekijät.
Pelkillä päivämiehillä laivaa ei kuitenkaan pyöritetä, sillä toisin kuin ruotsinlaivojen rivimatkustaja usein luulee, ei aluksia pysäytetä tai ankkuroida yöksi. Ei suinkaan; väkivahvat dieselmoottorit työntävät aluksia eteenpäin markkinatalouden suloisia rytmejä takoen vuorokauden jokaisena tuntina. Tämän vuoksi osa alushenkilökunnasta työskentelee työvuoroissa, joita merellä myös vahdeiksi kutsutaan. Vahtijärjestelmän avulla varmistetaan, että laiva kulkee kohti maaliaan myös varsinaisen virka-ajan jälkeen eikä törmäile merimerkkeihin, mökkisaariin tai vihollisaluksiin. Vahtivuoroissa työskentelevät siis erityisesti perämiehet sekä osa kansimiehistöstä. Joillakin laivoilla ympärivuorokautista vahtia saatetaan pitää myös konehuoneessa.
Yleinen käytäntö on jakaa vuorokausi kolmen vahtityöntekijän kesken niin, että kukin työntekijä saa kontolleen kaksi neljän tunnin pituista vahtivuoroa. Havainnollistanpa asiaa näppärän esimerkin avulla:
Perämies A saa vastuulleen vahtivuoron kahdestatoista neljään. Hän aloittaa ensimmäisen työvuoronsa heti puoliltaöin ja työskentelee aamuneljään asti. Tämän jälkeen työvuoroon saapuu perämies B, joka työskentelee yhtä pitkän ajanjakson, siis neljästä kahdeksaan aamulla. B-miehen vapauttaa vastaavasti perämies C, joka ajaa laivaa kahdeksasta puoleen päivään asti, jolloin A saapuu takaisin paikalle. Jokaista neljän tunnin vahtivuoroa seuraa siis kahdeksan tunnin vapaa-aika, jota seuraa jälleen neljän tunnin työrupeama. Samaa kiertokulkua seuraavat myös vahtivuoroissa töitään hoitavat kansimiehet. Ympäri mennen ja yhteen tullen pyörii pieni piiri.
Työaikalainsäädäntö on armottomin aluksen päällikköä ja konepäällikköä kohtaan, sillä se ei koske heitä; ukkelit joutuvat tarpeen niin vaatiessa paiskimaan töitä vuorotta ilman sen kummempia ylityökorvauksia tai maksimitunteja. Rajuja juttuja.
Tarinoita ahterista 